Siirry jakson sivulle

Älä tee digipäätöksiä museotiedolla!

15.04.2016

Digitalisaatio murskaa monia yrityspäättäjän peruskäsityksiä nopealla tahdilla.

Teknologinen kehitys on kiihtynyt ennennäkemättömän nopeaan laukkaan, joka todennäköisesti tuo 2020-luvun loppuun mennessä mukanaan suurempia mullistuksia kuin mikään viimeisen 50 vuoden aikana. Sekä yritysjohdolla että koko Suomen päättäjillä on suuria haasteita pysyä muutoksen mukana.

”Kun päätöksenteko kestää neljä vuotta hallitusohjelma kerrallaan, toimitaan museotiedon perusteella”, kuvaa Sovelton hallituksen puheenjohtaja Risto Linturi nopean muutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Teknologinen kehitys näkyy siinä, että pari vuotta sitten julkaistun Suomen sata uutta mahdollisuutta
-raportin teknologioista valtaosa on jo mennyt eteenpäin. Monet ovat muuttuneet tieteellisistä läpimurroista prototyypeiksi ja toiset prototyypeistä markkinoilla oleviksi tuotteiksi.

Esimerkiksi liikenteessä mullistuksen tekijöitä voivat olla muun muassa itsestään kulkevat autot ja Hyperloop-putki, jolla matka Helsingistä Tampereelle kestäisi kymmenen minuuttia. Tuotekaupassa puolestaan murroksen voivat synnyttää esimerkiksi 3D-tulostus ja minihelikopterit, joilla verkkokaupan tuotteita voi kuljettaa kotiparvekkeelle.

Suuruuden ekonomia murtuu

Muutosvoimat haastavat muun muassa suuruuden ekonomian.

”Suuruuden ekonomia on hallinnut rakenteitamme jo pitkään, ja nyt se on hajoamassa”, sanoo Linturi.

Kustannustehokkuuden takia Kiinasta on tullut koko maailman tehdas, jota varten on rakennettu valtava logistinen ketju. 3D-tulostimet voivat tehdä meistä kaikista pieniä tehtaanjohtajia, jotka voivat valmistaa haluamiaan tuotteita.

Tulevien tehtaanjohtajien ei tarvitse hallita tuotantoa, kunhan vain osaa hakea verkosta tulostusohjeet. Tämä vähentää kansainvälisen kaupan tavarakaupan tarvetta.

”Tällöin vähenevät erikostumisen tarve ja hierarkiat. Myös sodat vähenevät, sillä nekin ovat perimmiltään suuruuden ekonomian ja hierarkioiden aikaansaannosta”, pohtii Linturi.

Liikenneinnovaatiot puolestaan voivat muuttaa kaupunkirakenteita. Robottiautojen yleistyminen vähentää autojen, parkkipaikkojen ja ruuhkien määrää. Tämä on mahdollista siksi, että robottiautot tulevat taksin tapaan kutsusta ovelle ja vievät asiakkaan vaikkapa työpaikalle. Sen jälkeen auto lähtee hakemaan seuraavaa asiakasta.

Hyperloop-putki puolestaan muuttaa kokonaisten kaupunkien asemaa. Jos putkella pääsee Helsingistä Tampereelle kymmenessä minuutissa, ei putki voi pysähtyä Hämeenlinnassa, koska silloin matka-aika kaksinkertaistuisi.

Muutos voi vahvistaa joidenkin kaupunkien asemaa, kun toiset taas saattavat kärsiä Detroitin tapaan.

”Jo nyt voi pohtia, onko esimerkiksi Helsinki kiinteämpi osa merikaupunkien verkostoa kuin Suomen maaseutua.”

Teknologinen laukka vaatii paljon myös tietoverkoilta, kun verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa voimakkaasti. DNA on tähän jo valmis, sillä yleistyvä IPv6 mahdollistaa rajattoman määrän verkkoon kytkettyjä laitteita. Älykkäissä verkkoratkaisuissa myös tietoturva on otettu kokonaisvaltaisesti huomioon. Lisäksi verkko mahdollistaa etuajo-oikeuden tärkeämmäksi priorisoidulle liikenteelle.

Katso jakso 4: Tulevaisuuden jakelutiet