Siirry jakson sivulle

Digitaalinen mullistus koko terveydenhuollossa

11.03.2016

Poikkeuksellisen huonosti järjestetty perusterveydenhuoltomme kaipaa remonttia. Digitaalisuus on osa ratkaisua, sanoo Jorma Mäkitalo Työterveyslaitokselta.

Suomalaiset saavat kiireettömän lääkärinajan perusterveydenhuollossa selvästi muita läntisiä teollisuusmaita pidemmän jonotuksen jälkeen, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo.

Digitaaliset palvelut voivat osaltaan helpottaa tilannetta. Digitaalisuus tulee Mäkitalon mukaan muuttamaan käsityksiämme siitä, kuinka paljon lääkäriä ylipäätänsä pitää tavata.

”Lääkärinpääsy on itse asiassa vanhanaikainen konsepti. Moni terveyspalvelu voitaisiin hoitaa asiakasta tyydyttävällä tavalla digitaalisesti.”

Vanhanaikainen konsepti johtaa siihen, että ihmisen pitää yksinkertaisissakin asioissa varata lääkäriltä aika, ottaa vapaata työstä ja mennä tapaamaan lääkäriä. Lisäksi lääkärin aika maksaa paljon. Digitaaliset palvelut voivat karsia osan tarpeettomista lääkärikäynneistä ja jättää aikaa niille, jotka todella tarvitsevat lääkärin kohtaamista.

”Meidät yllätetään jatkuvasti sillä, kuinka hyviä tuloksia voidaan saada yksinkertaisilla algoritmeilla.”

Mäkitalo ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka lähellä olemme todella mittavaa etäterveydenhuoltoa.

”Emme ole vielä nähneet todella kehittyneitä infrastruktuureita, joissa sensoreista saatu tieto yhdistyisi muihin digitaalisiin palveluihin ja koko terveydenhuollon konseptiin.”

Jäykkä Suomi jää kärjestä

Mäkitalo ei usko, että Suomi tulee olemaan kärjessä digitaalisten terveyspalveluiden soveltamisessa.

”Meillä on tarkasti säädeltyjä proseduureja, joiden muuttaminen on hidasta.”

Mäkitalo painottaa, että uudet palvelut edellyttävät myös koko ajan sulavasti toimivia verkkoja ja datayhteyksiä.

”Yhteyksien pitää olla sellaisella tasolla, että ihmiset haluavat käyttää palveluita. Ja rima nousee tässä asiassa koko ajan.”

Kattavan kuituverkon lisäksi DNA vahvistaa osaltaan kykyä riman ylittämiseen, sillä yhtiön 4G LTE-verkko tavoittaa 99 prosenttia väestöstä vuoden loppuun mennessä. Älykkäät verkot mahdollistavat terveydenhuollon palveluita myös niin, että ne pystyvät antamaan etuajo-oikeuden kriittiselle datalle ja skaalautumaan tarpeen kasvaessa yllättäen.

Mäkitalo muistuttaa kuitenkin, että kaikki digitaalinen ei ole välttämättä järkevää. Esimerkiksi lisääntyvä itsediagnoosi voi herättää tarpeettomia huolia terveissä ihmisissä. Lisäksi itseään tarkkailevat eniten varakkaat ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita terveydestään. Terveyserojen kaventaminen edellyttäisi ratkaisuja, jotka houkuttavat myös alemassa sosioekonomisessa asemassa olevia.

Lisäksi digitaalisuus on vain osa Mäkitalon ratkaisupolkua. Ensimmäiseksi pitää taata kaikille työterveyshuollon kaltainen perusterveydenhuolto. Toiseksi työterveyshuollon osaaminen pitäisi saada nykyistä edullisemmin myös pienten yritysten käyttöön. Kolmanneksi Mäkitalo poistaisi keinotekoisia rajoitteita työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöltä.

”Neljänneksi räätälöisin palveluita etenkin pitkäaikaistyöttömille, jotta he eivät syrjäydy työelämästä.”

Katso jakso 2: Tulevaisuuden terveydenhuolto