Siirry jakson sivulle

Terveydenhoitaja auttaa älylaitteen kautta

11.03.2016

Digitaaliset ratkaisut parantavat terveydenhuollon palveluita sekä terveysasemalla että kotona. Maksajan haasteena on erottaa fiksut ratkaisut kohinasta.

Terveydenhuollon järjestämisessä pitää toimia monella rysällä kuten viisas kalamies. Tarvitaan oikea työnjako, joka tarjoaa erilaisiin tarpeisiin parhaiten sopivan vaihtoehdon, pohtii lääketieteen tohtori Jaana Leipälä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Fiksu työnjako voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että tietystä vaivasta kärsivä asiakas keskustelee sairaanhoitajan kanssa etäyhteyden välityksellä, ja lääkärin luo tulevat ne, jotka oikeasti tarvitsevat lääkärin kohtaamista.

”Kyllä se antaa lähipalvelulle uutta sisältöä, jos lähipalvelu ei ole kilometrin päässä terveyskeskuksessa, vaan tulee kotiin kännykän kautta”, sanoo Leipälä.

Digitaalista helpotusta on muutenkin luvassa lisää. Terveysteknologiayritykset tuottavat jo nyt uusia innovaatioita jatkuvana virtana. Nykyisin mittaamme kotona kuumeen ja mahdollisesti verenpaineen. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista tehdä vaikkapa dna-testi kotona.

Jo nyt puhutaan biohakkereista, jotka mittaavat elintoimintojaan myös nukkuessaan. Tällaisille ihmisille teknologia on mahdollistaja, mutta teknologiavirrassa on myös haasteensa. Jaana Leipälä pitää kiinnostusta omasta hyvinvoinnista hyvänä asiana, mutta pelkää samalla, että suuri osa mittaustuloksista on tavalliselle kansalaiselle kohinatietoa.

”Se voi olla turhaa ja aiheuttaa jopa tarpeetonta huolta. Eivät tieto ja teknologia itsessään auta, vaan siihen tarvitaan kuitenkin tiedon soveltamista.”

Etenkin kuluttajan on vaikea arvioida uusien teknologisten innovaatioiden laatua. Markkinoille voi hyvinkin tulla laitteita, joiden mittaustulokset ovat heikkoja. Jos data on heikkoa ja kuluttajan kyky tulkita dataa vähäinen, syntyy todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tavallisen kuluttajan haasteita lisää medikalisaatio. Viime vuosina on löytynyt ”pilvin pimein tauteja, jotka eivät ole tauteja eivätkä tarvitse hoitoa”. Leipälän mielestä kekseliäs ihminen kehittää ratkaisuja, joista toiset tuovat enemmän hyötyä potilaalle ja toiset keksijälle itselleen.

”Kaikkein helpointa on hoitaa lievää tautia tai tilaa, joka ei ole vaarallinen ja johon hoito ei myöskään kauheasti vaikuta.”

Pelisäännöt datan hallintaan

Lisääntyvä mittaaminen sairaaloiden ulkopuolella voi synnyttää myös datamarkkinat, joiden pelisäännöistä on syytä keskustella.

”En ainakaan toivo, että ihmisistä heidän tietämättään rekisteröitäisiin tietoja, joita tullaan sitten kauppaamaan heille”, pohtii Leipälä.

Tietoturva on tässä mielessä yksi keskeinen asia niin kotona kuin terveydenhuollon koneistossakin. Tietoturvaratkaisuja ja neuvoja löytyy operaattorin tarjoamasta muun muassa palomuurien ja verkon hallintaan ja valvontaan liityvistä palveluista. Toisaalta data voi lähteä leviämään ihmisen luvallakin vaikkapa vakuutusyhtiöille.

”Vakuutusyhtiöthän osaavat riskilaskennan paremmin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Mutta kyllä siihen liittyy eettisiä kysymyksiä, joita olisi syytä pohtia”, sanoo Leipälä.

Katso jakso 2: Tulevaisuuden terveydenhuolto