Siirry jakson sivulle

Verkostot jyräävät huomisen kaupungeissa

25.02.2016

Jättiläisten ylivoima pienenee, kun idearikkaat verkostot tuottavat uudenlaisia hyötyjä ihmisille, yrityksille ja kaupungeille.

Suuri koko ei ole itsestään selvä kilpailuetu tulevaisuuden kaupungeissa, joissa älykkäät ratkaisut tuovat voimaa pienten yritysten verkostoille ja kuluttajille. Kilpailuetu syntyy yhä enemmän uusista ideoista, joita löytyy ihmisten kohtaamisista.

”Yritykset hakevat koko ajan uusia toimintatapoja, ja niitä on pakko hakea sieltä, missä on muita ihmisiä ja toimijoita”, pohtii ajatushautomo Demos Helsingin tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen.

Kyseessä on suuri muutos, joka näkyy myös kaupunkikuvassa. Suuret tavaratalot eivät välttämättä ole keskiössä nykyiseen tapaan, koska ihmisten kulutustottumukset voivat muuttua vielä merkittävästi. Yhä useammat ostavat verkosta, mutta myös niin sanottu jakamistalous vahvistuu. Kuluttajat ostavat ja lainaavat toisiltaan sekä omistavat asioita yhdessä.

”Olemassa olevista tavaroista, ajoneuvoista ja rakennuksista otetaan enemmän irti. Sama koskee osittain myös meidän osaamistamme”, sanoo Neuvonen.

Osaamisverkostoille syntyy älypalveluiden avulla nykyistä toimivammat työnvälitysmarkkinat, joilla ihmiset voivat tarjota jopa hyvin pienimuotoisia palveluita kuten kitaratunteja tai siivousapua. Muutos tarkoittaa, että kuluttajilla on entistä enemmän valinnanvaraa, kun lähiympäristöstä löytyy monenlaista mielenkiintoista. Tämä on mahdollista siksi, että uudet palvelut tekevät asiat näkyviksi ja muuttavat totuttuja toimintamalleja.

Pientuotanto tulee ryminällä myös energia-alalle. Aurinkopaneelit ja tuulivoima ovat osa tätä kehitystä, mutta näköpiirissä on vieläkin pienempää tuotantoa. Tämä on jopa välttämätöntä siksi, että erilaisia tietoverkkoon kytkettyjä sensoreita ja laitteita tulee olemaan kaikkialla.

”Suuri osa sensoreista ja laitteista tulee tuottamaan itse energiansa, joka voi tulla auringosta tai sitten vaikkapa lämpötilan tai paineen vaihteluista.”

LED-teknologian kaltaiset energiatehokkaat ratkaisut tulevat yleistymään. Sen lisäksi energian varastointi ja talteen kerääminen tulevat tehostumaan.

Energiatehokkuutta vaaditaan myös mobiiliverkoilta, koska dataliikenne lisääntyy huimasti. Uusi LTE-M-tekniikka käyttää vain 1,4 megahertsiä normaalista 20 megahertsin LTE-kanavasta. Tämä säästää energiaa ja antaa lisätilaa liikenteelle. Mobiiliverkoilta vaaditaan muutenkin älyä, jonka avulla verkot muun muassa skaalautuvat tarpeen mukaan ja antavat mahdollisuuden kriittisen tiedon priorisointiin. Myös tietoturvan varmistaminen tulee entistä keskeisemmäksi.

Kaupunkien yhteistyö tiivistyy

Verkostot vahvistuvat kaupunkien sisällä, mutta myös kaupunkien kesken. Ihmisiä kiinnostavat elinvoimaiset kaupunkivyöhykkeet, joista löytyy kiinnostavia mahdollisuuksia elää ja tehdä työtä. Malmön ja Kööpenhaminan kaltaiset yhteydet tulevat yleistymään. Pienten kaupunkien yhteistyöstä löytyy hyvä esimerkki Torniosta ja Haaparannalta, missä on muun muassa rajan yli menevä golfkenttä, kahden kaupungin jazz-festivaali, yhteinen jätehuolto ja lukemattomia muita kaksoiskaupunkiratkaisuja.

Neuvonen uskoo, että kaupunkien välisten yhteyksien kehittäminen varmistaa paikan maailmankartalla. Siksi Suomelle on yllättävänkin tärkeä asia, että meillä tulee olemaan raideyhteys Tallinnaan, jonka kanssa syntyy yhteiset työmarkkinat, suuria tapahtumia ja innovatiivisia yhteisöjä.

”Kahdella pääkaupungilla on uudenlainen mahdollisuus kehittyä uuteen suuntaan ja säilyä edelleen perinteisinä, hienoina kaupunkeina.”

Katso jakso 1: Tulevaisuuden kaupunki